Maalämpö on yksi suosituimmista ja energiatehokkaimmista tavoista lämmittää koti tai kiinteistö. Jotta maaperän varastoima energia saadaan hyötykäyttöön, on suoritettava maalämpökaivon poraus. Vaikka hanke saattaa tuntua suurelta, ammattilaisten toteuttamana se on yleensä nopea ja vaivaton prosessi. Tässä artikkelissa käymme läpi maalämpöprojektin vaiheet suunnittelusta valmiiseen järjestelmään.

Esisuunnittelu ja toimenpideluvan hakeminen

Kaikki alkaa huolellisesta esisuunnittelusta. Ennen kuin porauskalusto saapuu tontille, on selvitettävä kaivon optimaalinen sijainti ja tarvittava syvyys, joka riippuu rakennuksen energiantarpeesta. Tärkeä osa alkuvaihetta on toimenpideluvan hakeminen kunnan rakennusvalvonnasta. Lupa tarvitaan aina, kun kyseessä on maalämpökaivon poraus, ja siinä huomioidaan muun muassa tontin rajat, vesijohdot sekä muut mahdolliset maanalaiset rakenteet.

Porauspaikan valmistelu ja porauskaluston saapuminen

Kun luvat ovat kunnossa, valmistellaan porauspaikka. Porausyksikkö on usein raskas telaketjuvetoinen kone, joten reitin porauspaikalle tulee olla riittävän esteetön. Porauspaikan läheisyyteen varataan tilaa myös mahdolliselle porauslietteen keräyskontille. Hyvä valmistelu varmistaa, että piha-alueen vauriot jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja työt pääsevät alkamaan aikataulussa.

Maalämpökaivon varsinainen porausvaihe

Itse maalämpökaivon poraus alkaa teräsputken eli suojaputken poraamisella pehmeän maakerroksen läpi aina kiinteään peruskallioon saakka. Kun kallio on saavutettu, porausta jatketaan kallion sisään suunniteltuun syvyyteen, joka on tyypillisesti 150–250 metriä. Porauksen aikana syntyvä kiviaines eli porausjäte poistetaan reiästä paineilman avulla, ja se ohjataan joko suoraan keräyskonttiin tai tontille sovittuun paikkaan.

Keruuputkiston asennus ja täyttö

Kun reikä on porattu haluttuun syvyyteen, sinne asennetaan lämmönkeruuputkisto. Kyseessä on U-mallinen putki, jonka sisällä kiertää jäätymätön lämmönsiirtoneste (yleensä etanolipohjainen liuos). Putkiston asennuksen jälkeen se täytetään liuoksella ja järjestelmä painekoestetaan tiiviyden varmistamiseksi. Putkiston ympärille jäävä vesi toimii lämmönsiirtimenä kallion ja putkiston välillä.

Vaakaputkien veto ja läpiviennit rakennukseen

Seuraavaksi maalämpökaivo yhdistetään rakennukseen vaakaputkilla. Kaivolta kaivetaan kapea oja talon seinustalle, johon keruuputket sijoitetaan routasuojattuina ja eristettyinä. Tämän jälkeen tehdään läpiviennit rakennuksen sokkeliin tai alapohjaan. On kriittistä, että läpiviennit tiivistetään huolellisesti kosteus- ja kaasutiiviiksi, jotta rakenteisiin ei pääse ulkopuolista kosteutta.

Maalämpöpumpun kytkentä ja käyttöönotto

Kun putket on tuotu rakennuksen sisälle, ne kytketään maalämpöpumppuun. LVI- ja sähköasentajat suorittavat tarvittavat kytkennät lämmitysjärjestelmään ja sähköverkkoon. Käyttöönoton yhteydessä järjestelmä ilmataan huolellisesti ja säädetään kiinteistön tarpeiden mukaan. Samalla varmistetaan, että kaikki komponentit toimivat optimaalisesti ja energiatehokkaasti.

Työmaan siistiminen ja loppudokumentaatio

Viimeisessä vaiheessa porauspaikka siistitään ja mahdolliset kaivannot peitetään. Asiakas saa projektista kattavan loppudokumentaation, joka sisältää muun muassa porausraportin (kaivon syvyys, kallion pinta, vesimäärä jne.) sekä järjestelmän käyttöohjeet. Nämä asiakirjat ovat tärkeitä paitsi huollon kannalta, myös toimitettavaksi kunnan rakennusvalvontaan luvan lopullista päättämistä varten.