Nykyaikaisen maalämpöjärjestelmän sydän on oikein mitoitettu ja ammattitaidolla porattu lämpökaivo. Se on pystysuora, syvälle kallioon ulottuva kaivo, johon asennetaan lämmönkeruuputkisto. Tämän putkiston avulla maaperän uusiutuva energia siirretään kiinteistösi lämmitysjärjestelmään. Me Kyrönlahden Porakaivolla olemme erikoistuneet juuri näiden energiakaivojen toteuttamiseen Pirkanmaan alueella.

Miten lämpökaivo porataan?

Lämpökaivon poraus on tarkkaa työtä, joka etenee vaiheittain. Prosessi alkaa aina huolellisella suunnittelulla, jossa varmistamme kaivolle parhaan mahdollisen sijainnin tontillasi. Huomioimme rakennusten, istutusten ja muiden kaivojen sijainnit sekä tontin maaperän ominaisuudet.

1. Kaluston saapuminen: Tuomme paikalle nykyaikaisen ja tehokkaan porauskaluston, joka mahtuu toimimaan ahtaissakin paikoissa vahingoittamatta pihanurmea tai istutuksia tarpeettomasti.
2. Porausvaihe: Poraamme reiän, jonka halkaisija on tyypillisesti 115–140 mm. Poraussyvyys riippuu täysin kiinteistösi energiantarpeesta. Poraustyön aikana suojaamme ympäristön huolellisesti ja hallitsemme porauksesta syntyvän kivipölyn vedellä.
3. Keruuputkiston asennus: Kun vaadittu syvyys on saavutettu, lämpökaivo paineistetaan puhtaalla vedellä ja sinne lasketaan umpinainen lämmönkeruuputkisto. Putkisto täytetään lämmönsiirtonesteellä, joka on myrkytön ja ympäristölle vaaraton seos.
4. Viimeistely: Asennuksen jälkeen työmaa siistitään ja kaivon yläosa viimeistellään asianmukaisesti. Lopputuloksena on lähes huomaamaton lämpökaivo, jonka kansi jää maanpinnan tasalle.

Koko prosessi kestää yleensä vain 1–2 päivää, jonka jälkeen LVI-urakoitsija voi kytkeä kaivon kiinni lämpöpumppuun.

Kuinka syvä lämpökaivo tarvitaan?

Tämä on yleisin kysymys, ja vastaus siihen on: se riippuu. Oikein mitoitettu lämpökaivo on avain tehokkaaseen ja taloudelliseen järjestelmään. Kaivon syvyyteen vaikuttavat tekijät ovat:

• Kiinteistön koko ja ikä: Suurempi ja vanhempi, heikommin eristetty talo vaatii enemmän lämmitysenergiaa ja siten syvemmän kaivon.
• Asukkaiden määrä ja kulutustottumukset: Lämpimän käyttöveden kulutus vaikuttaa merkittävästi energiantarpeeseen.
• Maaperän laatu: Kallioperän lämmönjohtavuus vaihtelee. Esimerkiksi kostea, vesipitoinen kallio luovuttaa lämpöä paremmin kuin kuiva, jolloin hieman matalampi lämpökaivo voi riittää.
• Maalämpöpumpun teho: Järjestelmä on kokonaisuus, jossa pumpun ja kaivon on oltava tasapainossa.

Tyypillinen omakotitalon lämpökaivo on syvyydeltään 120–220 metriä. Me laskemme aina tarkan mitoituksen kohteeseesi perustuen, jotta saat järjestelmästäsi parhaan hyödyn irti ilman turhia kustannuksia.

Lämpökaivon tekniikka, hyötysuhde ja edut

Moderni lämpökaivo on paljon enemmän kuin vain reikä maassa. Sen tehokkuus perustuu fysiikkaan ja huolelliseen suunnitteluun. Lämmönkeruunesteenä käytetään yleisimmin bioetanolin ja veden seosta, joka ei jäädy ja siirtää lämmön maaperästä erittäin tehokkaasti lämpöpumpulle. Tämä neste kiertää suljetussa piirissä, joten se ei ole kosketuksissa maaperän kanssa.

Järjestelmän tehokkuutta mitataan lämpökertoimella (COP). Oikein mitoitettu ja porattu lämpökaivo takaa parhaan mahdollisen lämpökertoimen, mikä tarkoittaa, että yhdellä kilowatilla sähköä voidaan tuottaa 3-5 kilowattia lämpöenergiaa. Tämä tekee maalämmöstä ja lämpökaivosta ylivoimaisesti edullisimman lämmitysmuodon pitkällä aikavälillä. Investointi maksaa itsensä takaisin säästyneinä lämmityskuluina tyypillisesti 7–10 vuodessa.

Yksi merkittävä etu on myös sen huoltovapaus ja pitkäikäisyys. Itse lämpökaivo ja sen keruuputkisto kestävät moitteetta vähintään 50–100 vuotta. Laitteiston osalta ylläpito on verrattavissa tavalliseen vesijärjestelmään, ja tarjoamme myös kattavat huoltopalvelut kaikkiin kaivoihin. Lisäksi kesähelteillä samaa järjestelmää voidaan hyödyntää kiinteistön viilennykseen. Tällöin lämpökaivo toimii päinvastoin: se siirtää talon lämpöä viileään kallioperään. Tämä maaviileä on lähes ilmainen ja erittäin ekologinen tapa parantaa asumismukavuutta.

Lämpökaivon sijoitus ja vaadittavat luvat

Lain mukaan lämpökaivo on sijoitettava vähintään 7,5 metrin päähän naapurin rajasta, ellei naapurin kanssa toisin sovita. Sijaintia suunnitellessa on tärkeää huomioida myös etäisyydet omaan tai naapurin porakaivoon sekä maanalaiset johdot ja kaapelit. Poraus vaatii yleensä toimenpideluvan kunnalta. Autamme asiakkaitamme tarvittaessa lupa-asioiden kanssa ja varmistamme, että kaikki määräykset täyttyvät.

Kun valitset meidät, valitset vuosikymmenten kokemuksen ja paikallisen asiantuntemuksen. Oikein toteutettu lämpökaivo on huoleton, ekologinen ja erittäin taloudellinen lämmönlähde, joka nostaa kiinteistösi arvoa ja palvelee luotettavasti vuosikymmeniä. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan teille sopiva ratkaisu Kangasalan, Nokian ja koko Pirkanmaan alueella!