Lämpökaivo on tehokas ja ekologinen lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään ja kallioperään varastoitunutta uusiutuvaa geotermistä energiaa. Se tarjoaa vakaan ja edullisen lämmönlähteen kiinteistöille Tampereen, Lempäälän, Ylöjärven ja koko Pirkanmaan alueella, pienentäen samalla merkittävästi lämmityskustannuksia ja ympäristövaikutuksia.

Lämmitysjärjestelmä, joka ammentaa lähes loputtomasta, ilmaisesta energialähteestä suoraan tontiltasi, toimii luotettavasti säästä riippumatta ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tämän lämpökaivo mahdollistaa. Maalämpö on investointi, joka maksaa itsensä takaisin paitsi pienempinä lämmityslaskuina myös asumismukavuuden paranemisena ja kiinteistön arvon nousuna. Yhä useampi suomalainen valitsee tämän kestävän tavan varmistaa kodin lämpö vuosikymmeniksi eteenpäin.

Mikä on lämpökaivo ja miten se toimii?

Lämpökaivo, usein myös maalämpökaivona tai energiakaivona tunnettu, on pystysuora reikä, joka porataan maaperän läpi syvälle kallioon. Sen päätarkoitus on toimia tehokkaana ja vakaana lämmönlähteenä maalämpöpumpulle. Se ei siis itsessään tuota lämpöä, vaan mahdollistaa kallioperään varastoituneen energian hyödyntämisen rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen sekä tarvittaessa myös viilennykseen.

Lämpökaivon perusperiaate lyhyesti

Yksinkertaistettuna lämpökaivoon asennetaan muovinen putkisto, jota kutsutaan lämmönkeruuputkistoksi. Tässä putkistossa kiertää lämmönkeruuneste (tyypillisesti bioetanolin ja veden seos), joka kerää kallioperästä lämpöenergiaa ja siirtää sen lämpöpumpulle. Kallioperän lämpötila pysyy Suomessakin jo muutaman kymmenen metrin syvyydessä tasaisen positiivisena vuoden ympäri. Mitä syvemmälle mennään, sitä vakaampi lämpötila on. Lämpökaivot porataankin tyypillisesti 100–300 metrin syvyyteen, jolloin saavutetaan optimaalinen ja jatkuva lämmönlähde.

Miten energiaa kerätään maasta?

Projekti etenee selkeiden vaiheiden kautta:

1. Porakaivo: Ensin tontille porataan tarvittavan syvyinen, kapea reikä. Syvyys riippuu kiinteistön energiantarpeesta.
2. Keruuputkisto: Porausreikään lasketaan U-muotoinen keruuputkipari, jonka sisällä lämmönkeruuneste kiertää. Yhteen kaivoon asennetaan normaalisti yksi keruuputkipari.
3. Lämmönsiirto: Kallion lämpöä viileämpi keruuneste lämpenee virratessaan putkiston alaosassa. Lämmennyt neste nousee ylös ja kuljettaa kerätyn lämpöenergian lämpöpumpulle.
4. Lämpöpumppu: Lämpöpumppu ”nostaa” tämän matalalämpöisen energian korkeampaan lämpötilaan, jotta sitä voidaan käyttää rakennuksen lämmitysjärjestelmässä (esim. lattialämmitys tai patterit) ja käyttöveden lämmittämiseen.

Ei pelkästään lämmitykseen – myös viilennykseen!

Lämpökaivoa voidaan hyödyntää myös kesäaikaan kiinteistön viilentämiseen. Erityisen tehokas on passiivinen viilennys eli maaviileä, jossa hyödynnetään kaivon viileyttä. Tämä kuluttaa hyvin vähän sähköä, lähinnä vain kiertovesipumpun verran, ja tarjoaa miellyttävän viilennyksen kesähelteillä.

Luonto kiittää: Lämpökaivo on askel kohti vihreämpää asumista

Valitsemalla lämpökaivon lämmitysratkaisuksi teet merkittävän ympäristöteon. Maalämpö on yksi puhtaimmista ja kestävimmistä tavoista lämmittää kotia. Se vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energianlähteistä ja pienentää asumisen hiilijalanjälkeä tuntuvasti. Vaihtamalla esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön voidaan omakotitalon CO2-päästöjä vähentää jopa useita tonneja vuodessa. Lisäksi lämpökaivo ei tuota lainkaan paikallisia päästöjä, kuten savua tai pienhiukkasia, mikä parantaa lähiympäristön ilmanlaatua.

Lompakko kevenee ja kiinteistön arvo nousee – Lämpökaivon taloudelliset edut

Vaikka lämpökaivon ja maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi on merkittävä, se on pitkällä aikavälillä erittäin kannattava sijoitus. Suurin etu on lämmityskulujen pieneneminen jopa 60–80 % verrattuna suoraan sähkö- tai öljylämmitykseen.

Investointi, joka maksaa itsensä takaisin

Vaikka koko maalämpöjärjestelmän hankintakustannus on korkeampi kuin perinteisten järjestelmien, se maksaa itsensä takaisin säästyneinä energiakuluina. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti koko järjestelmälle 7–12 vuotta. On kuitenkin hyvä huomata, että itse **lämpökaivo** on investoinnin pitkäikäisin osa, ja sen takaisinmaksuaika on usein vain 4–7 vuotta. Tämän jälkeen järjestelmä tuottaa puhdasta säästöä vuosikymmenten ajan. Nykyaikainen ja energiatehokas lämmitysjärjestelmä nostaa myös tutkitusti kiinteistön arvoa.

Lämpökaivo harkinnassa? Nämä asiat kannattaa selvittää

Lämpökaivon hankinta on merkittävä päätös, joka vaatii huolellista suunnittelua. Ennen kuin porauskalusto saapuu tontillesi, on tärkeää käydä läpi muutamia keskeisiä seikkoja.

1. Tontin soveltuvuus ja etäisyysvaatimukset

Porauskalusto tarvitsee riittävästi tilaa työskennellä. Lisäksi kaivon sijoittelussa on noudatettava minimietäisyyksiä. Esimerkiksi naapurin rajaan tulee jättää vähintään 7,5 metriä tilaa. Ammattitaitoinen porausurakoitsija, kuten Kyrönlahden Porakaivo, varmistaa, että kaikki etäisyysvaatimukset täyttyvät.

2. Kiinteistön energiantarpeen määritys

Oikein mitoitettu maalämpöjärjestelmä on avain tehokkuuteen ja säästöihin. Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija tai lämpöpumpputoimittaja laskee energiantarpeen nykyisen kulutuksen, rakennuksen tietojen ja asukkaiden määrän perusteella.

3. Luvat ja ilmoitukset – byrokratia kuntoon

Lämpökaivon poraaminen vaatii aina toimenpideluvan kunnalta. On tärkeää selvittää oman kuntasi vaatimukset hyvissä ajoin. Nykyään lupaprosessin hoitaa yleensä lämpöpumppujärjestelmän toimittaja tai asentaja. Me Kyrönlahden Porakaivolla keskitymme omaan erikoisosaamiseemme, eli itse kaivon ammattitaitoiseen ja turvalliseen poraamiseen.

4. Oikean urakoitsijan valinta

Valitse luotettava ja kokenut porausurakoitsija. Pyydä tarjous, tarkista referenssit ja varmista, että urakoitsijalla on tarvittavat pätevyydet ja vakuutukset. Tarjouksesta tulee selkeästi ilmetä, mitä se sisältää. Meiltä saat aina selkeän ja kattavan tarjouksen poraustyöstä.