Maalämpökaivon poraus herättää tontinomistajissa usein kysymyksiä pihan siisteydestä ja työn aiheuttamasta sotkusta. Kun kallioperään porataan 150–250 metriä syvä reikä, maankamarasta nousee väistämättä runsas määrä hienojakoista kivipölyä, soraa ja vettä. Epätietoisuus porausjätteen käsittelystä saa monet pohtimaan istutusten, nurmikon ja naapuritonttien säilymistä puhtaina.
Ammattimaisessa toteutuksessa pihan sotkeutumisesta ei tarvitse kantaa huolta. Nykyaikainen maalämpökaivon poraus suoritetaan suljetulla järjestelmällä, jossa paineilmalla ylös puhallettava aines ohjataan suoraan pölynerottimiin ja keräyskontteihin. Työmaan pölynhallinta ja porausveden käsittely perustuvat toimivaan tekniikkaan ja oikeaan kalustoon, jolloin asuinympäristö säilyy siistinä työn aikana.
Kallioporauksessa halkaisijaltaan tyypillisesti 115–140 millimetrin reikää kairattaessa jokainen metri irrottaa kalliosta kiinteää ainetta. Painosuhde vaihtelee kivilajin mukaan, mutta keskimäärin yksi porattu metri tuottaa noin 20–30 kiloa hienojakoista kalliomursketta ja kivituhkaa. Kun kyseessä on normaali omakotitalon lämpökaivo, jonka syvyys on esimerkiksi 200 metriä, massaa kertyy kallioperästä noin 4 000–5 000 kiloa.
Tämä maa-ainemäärä ei leviä ympäri pihaa, vaan se hallitaan järjestelmällisesti:
Kallioporausjäte on kemiallisesti puhdasta luonnonkiveä. Se ei sisällä haitallisia kemikaaleja tai lisäaineita, joten sen käsittely ja hyödyntäminen perustuvat mekaaniseen massanhallintaan.
Paineilmalla toimiva uppovasara pöllyttää kuivaa kalliota erittäin tehokkaasti. Ilman asianmukaista pölynerotusta pihan kasvillisuus ja rakennusten julkisivut peittyisivät nopeasti hienojakoiseen kivipölyyn. Pölynhallinta toteutetaan tehokkailla sykloni- ja suodatinjärjestelmillä, jotka erottavat pienenkin pölyhiukkasen ilmavirrasta ennen kuin ilma vapautuu ulkoilmaan.
Silloin tällöin porauksessa saavutetaan pohjavesikerros tai kalliossa oleva vesirako, jolloin reiästä alkaa nousta kuivan pölyn sijasta vettä ja hienojakoista kalliosilttia. Vedenerotus ja siltinhallinta vaativat oman menetelmänsä:
Ympäristönsuojelullisesti tärkein tekijä on estää erittäin hienojakoisen kalliosiltin pääsy sellaisenaan avo-ojiin, vesistöihin tai naapurin tontille. Siltti sammentaa vettä ja voi tukkia maaperän luonnollisen huokoisuuden, minkä vuoksi selkeytys ja saostus ennen veden edelleenjohtamista on ehdoton edellytys jokaisella työmaalla.
Poraustyötä ei keskeytetä talvella. Kallioperän lämpötila pysyy syvyydessä tasaisena ympäri vuoden, mutta pakkassää asettaa teknisiä vaatimuksia veden käsittelylle ja kalustolle. Kun ilman lämpötila laskee pakkasen puolelle, porausveden ja hienojakoisen siltin jäätyminen säiliöihin tai siirtoletkuihin estetään suojaratkaisuilla.
Talviaikaisessa porauksessa ja tontin suojaamisessa noudatetaan seuraavia käytäntöjä:
Maalämpökaivon porauksessa syntyvän jäteaineen käsittelyä ohjaavat kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset. Pirkanmaan alueella kunnalliset viranomaiset edellyttävät, että hulevesiverkostoon tai maaperään johdettava vesi on riittävästi selkeytettyä. Kiviainesta sisältävää lietettä ei saa päästää suoraan kunnan viemäriverkostoon tai luonnonojiin.
Porausjätteen hallinnassa on otettava huomioon seuraavat asiat:
Oikein valittu kalusto ja selkeät toimintatavat takaavat sen, että maalämpökaivon poraus sujuu siististi ja täyttää kaikki viranomaisten asettamat ympäristövaatimukset ilman pihan turhaa sotkeutumista.
Suunnitteletko siirtymistä maalämpöön Pirkanmaan alueella? Kyrönlahden Porakaivo toteuttaa lämpökaivojen poraukset vuosikymmenten kokemuksella, asianmukaisella pölynerotuksella ja tonttisi ehdoilla.